Lifestyle,  Yleinen

Elämä ei ole aina sitä hattaraa

Ajattelin joskus, että pidän bloginin positiivisena paikka ja kirjoittelen tänne vain niitä mukavia asioita, mutta kun elämä ei ole aina vain niitä iloisia hetkiä ja vaaleanpunaista hattaraa. Ei sitten todellakaan.

Se on hetkiä, useita sellaisia, jolloin mietit, että eikö tämä skeida lopu sitten ikinä?

Päiviä jolloin suru, viha ja epätoivo vuorottelevat kilvan. Miksi hitossa taas pitää käydä näin? Eikö tälle vuodelle vastoinkäymiset olisi jo vihdoin riittäneet?

Olin innoissani tulevasta vuodesta, suunnitelmia oli vaikka millä mitalla, mutta jo tammikuussa vedettiin matto jalkojen alta ensimmäisen kerran, silleen että tuntui, sattui ja lujaa. Seuraavaa vastoinkäymistä ei tarvinnut kauaa odotella, eikä sitä seuraavaa.

Eikä kesäkuu ollut poikkeus tässäkään. Kyllä sieltä riitti vastamäkeä vielä tarjota. Yksi tärkeimmistä ihmisistä elämässäni sai diagnoosi sairaudesta, jota ei voi parantaa. Sairaudesta joka johtaa kuolemaan. Suru on suunnatonta ja tuntuu kuin sydän olisi tuhansina palasina.

En todellakaan odota, että elo olisi aina tasaista ja ihanaa, sillä elämähän on aaltoliikettä, väliin mahtuu niin hyvää, kuin myös niitä huonompiakin hetkiä, eihän kellään mene aina hyvin.

Nämä hetket myös kasvattavat paljon. Ja voin sanoa, että tämä puolivuotinen on antanut vaihteeksi sellaisen oppitunnin, ettei paremmasta väliä.

Kaiken tämän keskellä omat ajatukset ovat selkeytyneet paljon monilta osin, sen keitä- ja mitä asioita todella arvostan, ketkä haluan pitää lähelläni ja keihin en tuhlaa energiaa. Mitä haluan tulevaisuudessa ja miten aion saavuttaa nämä asiat.

Syy miksi täällä on ollut viime aikoina hiljaisempaa löytyy näistä asioista. Kun voimavarat on ollut pakko käyttää johonkin ihan muuhun, kuin kuvaamiseen tai kirjoittamiseen.

Mutta tämä on elämää ja tästä noustaan kyllä, mutta omalla painolla ja ajalla <3

7 Comments

  • Outi

    Voimia vastoinkäymisten keskelle ❤️ Tiedäthän, että olen aina viestin päässä tukemassa sua. Oot tärkeä ❤️

  • Anna @luemaista

    Jaksamista! Yksi elämän ja ystävien opettama viisaus on, että elämä on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee. Ei ole aina herkkua, ei. Mutta myös opettaa arvoja ja ajatuksia, kuten sinäkin tärkeysjärjestyksestä totesit.

    Anna aikaa itsellesi. On tärkeää uskaltaa kohdata kurjatkin tunteet. Kyllä me täällä pysytään.

    • Sanna

      Kun elämä antaa isolla kädellä, ei sillä hetkellä tunne, että elämä voittaa vielä…
      Mutta, se voittaa…
      Tulee hetki, kun nämäkin asiat voi kääntää voimavaraksi.
      En tiedä mitä olet kokenut, mutta itselläni oli aikanaan ajanjakso, mikä tuntui elämän lopulta, syvältä surulta, mistä ei ollut pois pääsyä..ero, läheisen kuolema… asioita, minkä äärellä ei ollut toivoa.
      Edelleen tämän ajanjakson ajatteleminen saa mielen surulliseksi, mutta niiden kanssa on oppinut elämää ja niiden takia, tämän hetkinen elämä on jollain lailla arvokaampaa, syvällisempää, selkeämpää…ja osaa nauttia pienistäkin hetkistä enemmän ja parempia, kuin ilman näitä kokemuksia.
      Usko pois, elämä voittaa vielä…
      On hienoa ollut lukea sun positiivista blogia, mutta tällä postauksella teit siitä vielä kauniimman.

  • Taru

    Voimia sinne tuhannesti. Samoja ajatuksia täällä, on läheisen sairautta, mahdollinen työpaikan menetys ensi viikolla, ja vaikea läheinen. Aina ei vaan jaksaisi, mutta pakkko vaan jaksaa. Halaus.

  • Satu // Life with Satu

    Voi mitä koettelemuksia ja valitettavasti tutunkin kuuloista. Aina ei jaksa ja silloin on hyvä pitää niistä asioista paussia jotka mahdollisesti jopa vievät energiaa. Blogi on välillä sellainen että tänne ei jaksa tulla jos on paljon muuta, joskus sitten taas tämä antaa energiaa siihen muuhun.

    Lempeää Juhannusta! <3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *